Tiistai, Toukokuu 28, 2019, 11:49

Projektiosaaminen on useasta eri osaamisalueesta muodostuva kokonaisuus. Se vaikuttaa merkittävästi projektitoiminnan menestyksellisyyteen. Projektiosaaminen voi olla organisatorista, jolloin organisaation projektiosaaminen kasvaa esimerkiksi erilaisten yhteisöllisten toimintatapojen ja -mallien myötä. Organisaation osaaminen voi olla enemmän kuin yksittäisten henkilöiden osaamisen summa eli organisatorisella tasolla voi muodostua synergiaa, kun eri osa-alueiden osaajien osaamista yhdistetään keskenään.

Sellaisessa organisaatiossa, joka pyrkii jatkuvasti kehittämään omaa projektitoimintaansa ja sitä tukevaa projektiosaamista on tärkeää, että projekteissa tehdyistä virheistä opitaan. Työkaluja ja apuvälineitä, jotka on todettu hyviksi, hyödynnetään myös myöhemmin toteutettavissa projekteissa.

Projektiosaamisen kehittämisessä on lähdettävä siitä, että osaamista on luonteeltaan sekä näkyvää että piilevää. Usein puhutaan tässä yhteydessä hiljaisesta ja näkyvästä tiedosta. Näkyvällä tiedolla tarkoitetaan sellaista tietoa, joka on koodattavissa esimerkiksi sanalliseksi ohjeistukseksi tai projektitoimintaa tukeviksi lomakkeiksi. Hiljainen tieto eli implisiittinen tieto on vaikeammin koodattavissa, jotenkin epämääräisesti määriteltävissä ja niin edelleen. Hiljainen tieto sisältää kokemuksia, tuntemuksia, arvoja, aavistuksia, ideoita, jotka kytkeytyvät tiedonhaltijan ajatteluun ja toimintatapoihin.

Oppimista voi tapahtua perinteisen muodollisen oppimisen keinoin erilaisissa projektikoulutuksissa, mutta entistä enemmän työelämän oppimisessa korostuu työssä oppiminen. Oppimista tapahtuu yksilöiden henkilökohtaisen omaksumisen myötä, kahdenkeskisessä vuorovaikutuksessa, ryhmätasolla ja niin edelleen. Kehittämisen lähtökohtana on tunnistaa projektiosaamisen ja sen myötä projektitoiminnan nykytila. Mahdollisten osaamiskuilujen selvittäminen eli projektiosaamisen eri osaamisalueiden tavoitetila suhteessa nykytilaan on lähtökohta systemaattiselle osaamisen kehittämiselle. Tämän myötä saadaan selkeää näkemystä siitä, missä projektitoimintaan liittyvän osaamisen suurimmat ongelmakohdat ovat, ja tämän myötä niitä voidaan kehittää. Projektitoimintaan liittyy myös erilaisia rooleja; projektipäällikön, projektin ohjausryhmän jäsenen ja projektiassistentin rooleissa osaamistarpeet eivät ole yhtäläiset. 

Projektiosaamisen kehittäminen voi olla strateginen kehityshanke erityisesti silloin, kun nähdään, että projektimuotoisen toiminnan osuus koko toiminnasta on kasvamassa ja kyky toteuttaa menestyksellisiä projekteja luo organisaatiolle kilpailuetua. Strategisille kehityshankkeille on luontaista pitkäjänteisyys. Tällöin ei lähdetä siitä, että tarjoamalla projekteihin osallistuvalle henkilöstölle esimerkiksi kahden koulutuspäivän mittainen katsaus projektitoiminnan keskeisiin teemoihin on riittävä. Suuri osa työelämässä tapahtuvasta oppimisesta on tekemällä oppimista. Tällöin muodollinen opiskelu ja projektikoulutuksiin osallistuminen on vain yksi osaratkaisu osana systemaattisen projektiosaamisen kehittämistä.


Copyright (c) 2019

MCS-Management Consulting Services Oy